Juhlat

Meikäläinen fillaroi paljon ja katselen samalla paikkoja joissa valokuvata. Tämänkertaisen valokuvasetin idean sain bongattuani tuon nojatuolin tienvieren pusikossa. Tiesin, että haluan kuviin ihmisiä juhlavissa asuissa nauttimassa juhlavaa juomaa. Sainkin tällä kertaa malleiksi hurmaavia nuoria naisia. Kiitos heille. Naamiot olivat tyttöjen oma idea ja mielestäni hyvä lisä. Kuviin tuli mielestäni onnistunut ja jännittävä tunnelma. Tuntuu hienolta saada realisoitua päänsisäinen visio juuri sellaisena kuin on sen kuvitellut.

Toivoin, että ilta-aurinko olisi toiminut korkovalona, mutta se oli harmillisesti pilvessä, joten jouduin taas käyttämään salamaa korkovalona. Eihän se aivan sama asia ole, mutta näyttää mielestäni aika hyvältä. Päävalona SB900 metrisen heijastavan varjon kanssa ja korkovalona SB600 pienemmällä varjolla. Korkovalo saa mielestäni olla kova tällaisissa tapauksissa. Päästin valotuksessa sen verran vallitsevaa valoa läpi, että se avasi varjot joita päävalo aiheutti eikä tätäkään täten tarvinnut erityisesti korjata lightroomissa. Kokeilin osaan kuvista vähän sähäkämpää split tone-efektiä. Meniköhän överiksi? Ei kai.

Eyehategod, Lutakko

Poikkeuksellisesti kesällä auki ollut tanssisali lutakko tarjosi kunnon pörinäkeikan josta alla muutama räpsy. Mukana oli vain 50mm linssi ja väänsin pari vammaisesti punaisinta kuvaa mustavalkoiseksi. Olkaapa hyvät tai pahat tai rumat. Ihan sama.

Hammaspesulla.

Sain tällaisen hölmöhkön idean jokunen kuukausi sitten, että olisi hauska kuvata ihmisiä pesemässä hampaitaan ja samalla kokeilla hieman erilaisia valaisutemppuja. Lähinnä selvittääkseni ja treenatakseni mihin kaikkeen resurssit kotinurkissa riittävät. Sain melkoisen määrän hyvää oppia ja tein monia tarpeellisia havaintoja, joita voisin myös teille jakaa.

Ensimmäisessä kuvassa tausta on yritetty polttaa puhki laukaisemalla sinne salama erittäin suurella teholla. Ongelmaksi näytti koituvan se, että valoa vuosi myös kohteeseen vähän liikaakin, koska huoneessa ei riittänyt tila viedä henkilöä kauemmaksi seinästä. Päävalona läpiampuva sateenvarjo 45 asteen kulmassa kameran vasemmalla puolella. Oikealla valkoinen seinä heijastamassa valoa. Melko tasainen ja kiva valaistus.

Toisessa kuvassa muuten sama valaisu, mutta taustaan ei ole suunnattu erikseen valoa, vaan toinen salama on käännetty hiusvaloksi pahvilaatikkogridin kanssa. Tausta jää nyt tylsän harmaaksi, mutta kaikkea ei voi saada. Harmillisesti hiukset näyttävät myös vähän palavan puhki.

Kolmannessa kuvassa on muuten sama valaisu kuin toisessa kuvassa, mutta sateenvarjona onkin tällä kertaa hopeinen heijastava varjo. Varjo näyttäisi tekevän hieman voimakkaammat heittovarjot ja näkyy silmissä hauskasti tähtimäisenä. Paremmin suuntautuva valoteho näyttäisi myös tuovan taustaan hieman lisää valoa. Lisäksi mallilla on sylissään heijastavaa foliota tasaamaan varjoja. Tässäkin kuvassa näyttää hiusvalo hieman polttaneen vaaleita kohtia puhki. Mutta harjoitus tehnee mestarin? Lisäksi taidan haluta vielä kolmannen salaman!

Kasa erilaisia bändikuvia.

Kaverini pyysivät kuvaamaan uudelle bändiprojektilleen hauskoja kuvia. Varsinaisia visioita ei ollut muuta kuin, että tehdään jotain hassua ja käytetään saksalaista laatuautoa rekvisiittana. Varasin mukaan kohtuu laajan setin valokuvausvälineitä erilaisten päähän pälkähtävien visioiden toteuttamiseksi. Mukana olikin kaksi salamaa, jalusta ja varjo, 8mm/3,5 kalansilmä, 50mm/1,8 kiinteä ja 17-50/2.8 zoomi.

Ensimmäisessä kuvassa ahdoimme miehet vessaan hieman kliseiseen ”ukot pienessä kopissa ja kuva kalansilmällä” -kuvaan. Salama oli tässä kuvassa ihan kamerassa mikä taitaakin näkyä hieman epätasaisena valon jakautumisena.

Toisessa kuvassa ensimmäinen hyppykuvakokeilu poiki matrix-vision ja tätä varten tehtiinkin jo hieman kunnianhimoisempi valaisujärjestely. Päävalo tulee katonrajasta kameran vasemmalta puolelta sateenvarjon läpi ja toinen valo on lattialla oikealla osoittamassa noin 45 asteen kulmassa ylöspäin. Suljinaikaa ruuvasin muistaakseni jonnekkin 1/250 tienoille liikkeen pysäyttämiseksi ja nostin herkkyyttä salamatehon säästämiseksi. Liike näytti pysähtyvän kyllä ihan hyvin.

Kolmannessa kuvassa valo tulee aikalailla kameran suunnasta ja melko alhaalta. Tarkoituksena oli saada valaistua kaikkien ukkojen naamat, mutta taisi jäädä osa hieman hämärään.

Neljännessä kuvassa pidin salaman suunnilleen samassa paikassa kuin edellisessä kuvassa, mutta annoin miehille käteen toisen salaman: ”Osoitelkaa tämä johonkin päin siellä auton sisällä.” Olisi kai tätäkin voinut rajata vähän fiksummin, mutta siellä oli KYLMÄ!

 

 

Uusia leluja ja valaisutreeniä.

Ostinpa tuossa tovi sitten toisen salaman, jalustat ja sateenvarjot. En vielä ole oikein kerennyt niillä kunnolla kuvailemaan, mutta viikonloppuna pitäisi olla tähän vihdoin mahdollisuus.

Testailin kuitenkin hieman kahdella salamalla kuvaamista simppelillä kokoonpanolla. Asetin yhden salaman pöydälle takavasemmalle osoittamaan paljaaltaan suoraan kohteeseen ja toisen salaman kohteen taakse osoittamaan yläviistoon niin, että se heijastaisi valon katosta ja kameran takaa kohteeseen. Ongelmallisinta oli saada salamatehot tasapainoon käytettäessä ttl-valotusta. Sopiva tasapaino tuntui löytyvän vasta, kun asetti B-ryhmän salaman valotuksenkorjauksen -3ev ja A-ryhmäksi asetetun salaman +3ev. Salamat voi D300-kamerassa asettaa kahteen eri ryhmään joihin voi kamerasta asettaa erilaiset säädöt. Nämä tiedot sitten välittyvät langattomasti esisalaman mukana. Ehkä tuo päävalo olisi voinut olla vielä hieman voimakkaampi ja korkovalo hieman kauempana.

Muotokuvia nurkassa ja spotteja.

Tarkoituksena oli ottaa hieman hassuja, mutta virallisen näköisiä muotokuvia ”jotain” tarkoitusta varten, ilmeisesti facebook-profiilikuviksi. Idea oli kuvia ottaessa tällainen: Tausta piti saada valkoiseksi ainakin niin, että sen saisi jälkikäsittelyssä vedettyä tasaiseksi . Rajallisilla välineilläni tähän en suoraan pystynyt, mutta kuvankäsittelyssä tämä onnistuikin kohtuu vaivattomasti. Ensimmäisissä kuvissa valonlähteenä on etuvasemmalla yksi yläviistoon suunnattu diffusoitu salama, joka antaa suoraan valoa myös kohteelle ja joka puolelle pienehköä huonetta. Kuvattava ihminen on laitettu seisomaan valkoista seinää vasten. Tarkoituksena on, että oikealla oleva seinä heijastaa osan valosta takaisin kohteen kasvoille avaten varjoja. Salamatehoa olisi voinut olla huomattavasti lisää, koska salaman suuntaaminen heitti tehoa kovasti harakoille. Tarvitsisin kyllä sateenvarjon tai jonkun vastaavan tuon vähäisen tehon kunnolliseen hyödyntämiseen. Myös huoneen koko asettaa rajoituksia. Olisi hyvä saada etäisyyttä taustaan etenkin sinne syntyvien varjojen vähentämiseksi.

Jälkimmäisessä kuvassa salama on ammuttu suoraan päin kohteen kasvoja kotitekoisen ”gridin” läpi.  Tällä saadaan aikaan pistemäinen valokiila. Huomaatte varmasti myös, että olen alivalottanut vallitsevaa valoa runsaasti saadakseni huoneen pimeäksi. Kohteen takana oleva kova varjo kyllä häiritsee itseäni hieman.

Alla kuvia erilaisista kotitekoisista valonmuokkaimistani. Vasemmalla edellämainittu gridi. Käytännössä kyseessä on aaltopahvista leikattuja suikaleita liimattuna kasaksi. Salamaan sen olen kiinnittänyt intin särmärillä. Käytettäessä suurta salamatehoa on mahdollista, että kuumuus käräyttää pahvin ja saattaa jättää jäljen salamaankin. Toinen on vessapaperirullista teipillä kasattu putki ns. snoot. Tekee myöskin kapean spotin, kuten viimeisestä kuvasta voi nähdä.