Talviöilötystä

Talvi on kuulemma ihanaa. Jotkut meistä ovat täysin talvi-ihmisiä ja talvella on yhtä hauskaa kuin kesällä. Voi juoda pussikaljaakin ja möyrytä hangessa. Tosi kivaa… mukamas.

Kamoista mainittakoon: D600, Nikon 20-35/2.8, 80-200/2.8. Kaikki kuvat 1/200 suljinajalla, koska tämä on D600:sen maksimi salamasynkka-aika. Salamana sb900 läpiampuvan varjon läpi. Talvessa onkin näköjään yksi etu (itse en ole talvi-ihminen), että salamajalan saa hyvin pystytettyä suojalumeen eikä sitä pikku tuulenpuuska hetkauta.

Tämä olikin ensimmäinen ”strobist”-tyyppinen kuvaus tällä kameralla ja tuntui onnistuvan ihan hyvin. En kokenut pykälää hitaampaa synkka-aikaa ongelmaksi, koska kennon dynamiikka on niin huikea, että taivaasta saa puristettua yksityiskohtia vaikka se olisikin vähän puhkipalanut.

”Talvi on ihmisen parasta aikaa.” -Elisa

Corgi-koira telmii lumessa.

Otsikonmukainen sisältö, siellä se menee tui tui!

D600 AF testissä ruuvitarkenteisen 50mm linssin kanssa. Eipä se ihan koiran kuonossa ollut tuossa yhdessä kuvassa, mutta ihan hyvä!

Revontulia Jyväskylässä

Helvetti siellä oli kylmä. En olekkaan edes yrittänyt kuvata revontulia, tässä siis muutama kötöstys. Ihan summassa räiskin menemään pitkällä valotuksella. Kokeilin suurta ja pientä herkkyyttä. En pidä siitä, että revontulet menevät aivan mössöksi vaan tahdon niiden muodon näkyvän. Pienemmällä herkkyydellä kuvat kuitenkin taitavat näyttää paremmalta. Tarkennus olikin hankalaa ja tein sen vähän tuurilla. Annoin af:n tarkentaa ja katsoin osuiko. Kun osui pudotin manuaalille. Sen totesin kanssa, että jalustani on todella huono ja tarvitsen uuden tällaisia hommia varten.